FITeens Toolkit Finnish

10 heidän omat perusarvonsa, lukuun ottamatta tyttöjen istuma-aikaa. Esimerkin koulupoikien osoittamat suuremmat vaikutuskoot useimmissa muuttujissa paljastavat, että pojat hyötyivät interventio-ohjelmasta enemmän kuin tytöt. Tämä viittaa siihen, että optimaalisen tehokkuuden saavuttamiseksi koulupohjaiset terveyden edistämistoimenpiteet on räätälöitävä osallistuvan väestön ja/tai ympäristön mukaan (Owen et al., 2017). Tutkijat ovat yhtämieltä siitä, että interventiotutkimuksissa on suoritettava pitkän aikavälin seurantaa interventioiden jälkeisten testausten lisäksi interventiovaikutuksen säilymisen arvioimiseksi (Dobbins et al., 2009). Pitkällä aikavälillä tehokkaaksi osoittautuneella interventiolla on vaikutuksia poliittisiin päätöksiin, julkisiin menoihin ja viime kädessä lasten ja nuorten terveyteen heidän siirtyessä aikuisikään. Esimerkiksi seurantatutkimusten systemaattinen katsaus paljasti, että 10:llä 13:sta koulukohtaisesta liikunnan edistämistoimenpiteestä oli jatkuvaa vaikutusta (Lai et al., 2014). Äskettäin tehtiin erilainen systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, jossa arvioitiin sähköisen terveydenhuollon (interventiot Internetin, tietokoneiden, tablettien, mobiiliteknologian tai etäterveyden kautta) koulupohjaisten terveyskäyttäytymisen muutosinterventioiden tehokkuutta ehkäisemään perinteisiä käyttäytymisiä (alkoholi ja tupakka, huono ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus). Esiin nousivat (istumiskäyttäytyminen ja uni) kroonisten sairauksien riskitekijät (Champion et al., 2019). Tulokset paljastivat, että sähköisen terveydenhuollon kouluihin perustuvat useat terveyskäyttäytymistä muuttavat interventiot lisäsivät merkittävästi hedelmien ja vihannesten syöntiä ja sekä kiihtyvyysmittarilla mitattuna, että itse ilmoittamaa fyysistä aktiivisuutta sekä lyhensivät näyttöaikaa välittömästi toimenpiteen jälkeen. Vaikutusta alkoholin tai tupakan, rasvan tai sokerilla makeutetun juoman tai välipalojen kulutukseen ei kuitenkaan havaittu. Lisäksi vaikka jotkut tutkijat (Vogels, Gelles- Watnick ja Massarat, 2022) ovat ilmoittaneet suuresta osuudesta älypuhelimen omistavia nuoria (95 %), mHealth-sovellusten mahdollisuuksia täydentää koululaisten verkkosivustopohjaisia ohjelmia ei ole tutkittu. Siksi tulevassa tutkimuksessa tulisi selvittää mHealth-toimenpiteiden toteutettavuutta ja tehokkuutta elämäntapariskikäyttäytymiseen (Champion et al., 2019).