FITeens Toolkit Finnish

9 Siksi tutkijat ovat viime aikoina siirtyneet yksittäisen terveyskäyttäytymisen muuttamiseen keskittyvistä interventioista interventioihin, joissa keskitytään useiden terveyskäyttäytymisten muuttamiseen samanaikaisesti. Syy tähän on siinä, että epäterveelliset käyttäytymismallit näyttävät olevan yhteydessä toisiinsa ja, että monilla näistä käyttäytymismalleista on yhteisiä tekijöitä, mikä tukee sellaisten interventioiden kehittämistä, jotka käsittelevät useita käyttäytymismalleja samanaikaisesti (Busch et al., 2013). Lisäksi on varsin yleistä, että koulujen henkilökunta kokee hukkuvansa jatkuvasti kasvavaan interventio-ohjelmien tarjontaan, varsinkin kun he kohtaavat liian täynnä olevat opetussuunnitelmat ja rajalliset mahdollisuudet toteuttaa näitä ohjelmia. Siksi interventio- ohjelmat, jotka puuttuvat tehokkaasti useisiin riskikäyttäytymiseen, voivat vähentää koulujen ja opettajien taakkaa. Näin ollen useiden terveyskäyttäytymisinterventioiden lähestymistapa voi vaikuttaa enemmän terveyshyötyihin kuin yksittäisen käyttäytymisen interventiot (Peters et al., 2009). Buschin et al. (2013) mukaan kouluympäristön lisäksi koko koulun lähestymistavassa terveyden edistämiseen tulee ottaa mukaan myös perheet ja yhteisöt . Perheiden ja yhteisöjen osallistuminen varmistaa, että interventio integroituu useimpiin opiskelijoiden elämän osa-alueisiin. Muita koko koulun lähestymistavan ominaisuuksia ovat koulun fyysinen ympäristö, kuten terveellisen kouluruokalan luominen tai karkkiautomaattien poistaminen ja terveellisten koulukäytäntöjen , kuten savuttoman koulun pihan, toteuttaminen. Sevil et al. (2019) tutki lukioon perustuvan intervention tehokkuutta useisiin nuorten terveyskäyttäytymisiin, kuten 24 tunnin liikekäyttäytymiseen (eli fyysiseen aktiivisuuteen, istuma-aikaan ja unen kestoon), ruokavalioon ja päihteiden kulutukseen (eli alkoholiin ja tupakka). Todettiin, että esimerkkikoulun pojat ja tytöt raportoivat terveellisemmistä elämäntavoista kuin vertailukoulun pojat ja tytöt ja